tiistai 20. kesäkuuta 2017

Näin raha poikii


Jussi Kauhanen, professori, yksikön johtaja

Suomen neljätoista tiedeyliopistoa kuluttivat viime vuonna rahaa yhteensä melkein kolme miljardia euroa. Se on valtava summa, jossa täytyy olla karsimisen varaa. Vai onko sittenkään?

Leikkaukset eivät ehkä kannata. Jokainen yliopistoihin sijoitettu euro nimittäin oudosti lisääntyy. Se tuottaa vähintään viisi uutta euroa. Suomen kansantalouteen yliopistot syöttävät noin 14 miljardin arvoisen piristysruiskeen joka vuosi. 

Yliopistoissa työskentelevistä 32,000 ihmisestä jokainen luo työllään neljä muuta työpaikkaa johonkin päin Suomea. Näin laskien Itä-Suomen yliopisto UEF työllistää suoraan ja välillisesti pitkälti toistakymmentä tuhatta ihmistä, osan heistä muualle kuin varsinaisiin kampuskaupunkeihin.
Myös Suomen 150,000 kokoaikaista yliopisto-opiskelijaa ovat varsinaisia talouden pikku helmiä. He touhuavat kansantalouden eteen melkein saman verran kuin yliopistot yhteensä tärväävät eli sen vajaan kolmen miljardin edestä vuodessa.  Tulos syntyy kulutuksesta ja opintojen ohella tehtävistä töistä.

Nämä ovat uskomattomia lukuja. Ne ovat kuitenkin vain alin arvio. Yliopistojen todellinen talousvaikutus on todennäköisesti vielä paljon suurempi. 

Juhannuksen alla julkaistut arviot eivät ole taikurin hatusta vetäistyjä. Ne toteutti skotlantilainen konsulttiyritys BiGGAR Economics Ltd., joka on tehnyt vastaavia arviointeja myös muualla Euroopassa.

Raportti tyrmää herkullisesti vanhan helsinkiläisen väitteen, että yliopistojen perustaminen maan eri osiin olisi ollut jollain tapaa huono ratkaisu.  Päinvastoin, raportti kiittelee yliopistojen hajasijoittamista ja pitää sitä paitsi taloudellisesti onnistuneena vetona myös tärkeänä syynä suomalaisten akateemiseen menestykseen maailmalla.

Jos Jyväskylä on kaupunkina hitusen Kuopiota suurempi, se johtuu näiden laskelmien mukaan yksinomaan yliopistosta. Itä-Suomessa tuotot ja työpaikat jakaantuvat pääosin kahteen kaupunkiin, mikä on kuitenkin molempien maakuntien kannalta loistoratkaisu.

Kansainvälisyys tuo lisää rahaa. Ulkomaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden vierailut pitävät yllä arviolta 100 työpaikkaa sekä Joensuussa että Kuopiossa. Tutkimus tuottaa hyvää myös. Yksin lääketieteellinen tutkimus parantaa suomalaisten terveyttä ja elämänlaatua 600 miljoonan euron edestä vuodessa.  

Entä jos kuitenkin vähän nipistetään yliopistojen rahoituksesta?

Raportti ei suosittele. Kymmenen prosentin leikkaus merkitsee koko maan tasolla 15,000 työpaikkaa ja 700 miljoonan euron lovea verotuloihin. Yhtälö on negatiivinen kaikille osapuolille, etenkin Suomen valtiolle.

Sijoittaisiko mieluummin yliopistoihin muutaman euron lisää? Se poikii.  

P.S. Yliopistoväki tuottaa myös lomaillessaan. Joten hyvällä omallatunnolla vaan kesästä nauttimaan.